VÄRÄHDYSLIIKE

Kotiläksyksi oli piirtää elävän elämän kuva, jossa esiintyy listaamistamme energiamuodoista 5 ja mihin on nuolella esitetty energian muuttuminen toisikseen. Alla on oppilaiden piirtämiä kuvia:

VÄRÄHDYSLIIKE:

Käytiin läpi määritelmä värähdysliikkeestä. Se on:
Yhtäjaksoisesti samanlaisena (tai lähes) toistuvaa liikettä.  

Sen jälkeen oppilaat pareittain miettivät, missä ovat havainneet värähdysliikettä:

Havaintojen jälkeen mittaushommiin: 

Tutkitaan JOUSIVÄRÄHTELIJÄÄ: 

Mittasimme jousivärähtelijän 10 värähdykseen kuluvan ajan. Yhden värähdyksen aika eli VÄRÄHDYSAIKA T saadaan jakamalla kokonaisaika luvulla 10. 

• Mitä suurempi massa jousivärähtelijässä sitä suurempi värähdysaika
• Mitä jäykempi jousi sitä lyhyempi värähdysaika

_______________________________

Seuraavaksi tutustuimme heiluriin ja tutkimme, mitkä tekijät vaikuttavat heilurin heilahdus -(värähdys-) aikaan. 

• Mitä pidempi heiluri, sitä suurempi värähdysaika ja että 
• massalla ei ole merkitystä heilurin heilahdusaikaan. 

Seuraavaksi laskimme vielä tajuuksia. 

Tajuus ilmoittaa, kuinka monta värähdystä tapahtuu yhden sekunnin aikana. Siis, jos värähdysaika on puoli sekuntia, yhden sekunnin aikana ehtii tapahtua kaksi värähdystä. Tajuus on siis silloin kaksi hertsiä. Jos värähdysaika on kaksi sekuntia, tajuus on silloin 0,5 Hz. Tajuuden tunnus on f ja yksikkö hertsi (Hz) 

Jos et mitenkään pysty päättelemään tajuutta värähdysajasta ja tosiinpäin, voit aina laskea käänteisluvut päittäin. ELI: Jos haluat tajuuden värähdysajasta, jaa luku 1 värähdysajalla. Toimii myös toisin päin. Alla siitä esimerkkejä: 

KOTITEHTÄVÄT: 

• KPL 1. s.15-> LUE JA OPETTELE. 
• Lue blogi ja vastaa blogikysymykseen: "Montako hertsiä on megahertsi?"
• Teht. kpl 1: 2,3,9*