Erilaisia peilejä

• Ylläolevasta poiketen: 
• KOTILÄKSY: KPL 8 opettele + blogi,. teht: s.68: 1,2,3,4,5

Valon taittuminen rajapinnassa

• Kun valonsädettä katsotaan suurennettuna, sen toinen reuna saapuu myöhemmin optisesti tiheämpään aineeseen kuin toinen reuna. Silloin toisen reunan nopeus muuttuu aikaisemmin kuin toisen ja pidempään suuremmalla nopeudella kulkeva reuna taittaa valonsädettä normaaliin päin. 

 Valon kulku on käänteistä. Jos valo tuleekin d-levyn puolelta eli optisesti tiheämmästä aineesta optisesti harvempaan aineeseen, valon taipuminen rajapinnassa tapahtuu käänteisesti.

Lue s. 55-60 ja opettele. teht: s.60: 1-3,5,6,4*,9*

Valon heijastumislaki

• Valo heijastuu pinnasta samassa kulmassa pinnan normaaliin nähden kuin se on siihen tullut. Eli tulokulma on sama kuin heijastumiskulma (normaaliin nähden).

Lisää harjoituksia: 

Pidimme tuntikuulustelun kahtena viikkona seuraavanlaisesti:

Valon ominaisuudet

Ääni, pitkittäistä aaltoliikettä

Tällä kerralla teimme socrative testin värähdysliikkeestä. Blogi jäi opettajalta päivittämättä viime viikolla.

Tutkimme erilaisia äänilähteitä. Viivain laitettiin värähtelemään pulpetin reunalla: 

Havaittiin, että mitä pidempi osa viivaimesta värähtelee pulpetin ulkopuolella, sitä hitaampi on värähdysliike ja matalampi ääni. Viivain laittaa pitkittäisiä pulsseja ilmaan, pulssit kohtaavat tärykalvon, joka alkaa värähdellä ja liikuttaa vasaraa ja alasinta korvassa värähtelyn tahtiin.

Kokeilimme myös kuminauhaa värähtelijänä: Mitä tiukempi kuminauha, sitä korkeampi ääni oli. 

Värähtelijänä eli ÄÄNILÄHTEENÄ voi toimia myös ilmapatsas. Nokkahuilussa ja koeputkessa ilma voi värähdellä, kun siihen puhalletaan. Mitä vähemmän vettä putkessa, sitä korkeampi ilmapatsas ja matalampi ääni. 

Ääni on mekaanista aaltoliikettä, jonka aikaansaamiseksi tarvitaan: 

1. Äänilähde eli värähtelijä
2. Väliaine (jotta ääni voi edetä) esim. ilma, vesi tai metalli
3. Vastaanotin (jotta ääni voidaan havaita) esim. korva.

Äänen taajuus kertoo äänen korkeudesta. Mitä suurempi taajuus, sitä korkeampi ääni. Normaali kuuloalue on 20 - 20 000 Hz. Luokassa joku kuuli myös yliääniä eli ultraääniä, jotka ovat korkeampia kuin 20 000 Hz. Tämän taajuuden alle jäävät äänet ovat infraääniä. Ultraääntä käytetään mm. sikiöiden tutkimiseen tai kalaparvien etsimiseen vedestä. Infraäänillä kommunikoivat valaat.

Äänenvoimakkuudella ei ole mitään tekemistä äänenkorkeuden kanssa. Matala ääni voi olla sekä voimakas että heikko kuten myös korkea voi olla molempia, voimakas tai heikko.

Ensi kerralla tutkitaan tarkemmin ultraääntä ja äänenvoimakkuutta sekä muita äänen ominaisuuksia.

Läksy: 

AALTOLIIKE

LÄKSY: KPL 2 s. 21-24 LUE ja OPETTELE
s. 24: 2,3,4,5*

VÄRÄHDYSLIIKE

Kotiläksyksi oli piirtää elävän elämän kuva, jossa esiintyy listaamistamme energiamuodoista 5 ja mihin on nuolella esitetty energian muuttuminen toisikseen. Alla on oppilaiden piirtämiä kuvia:

VÄRÄHDYSLIIKE:

Käytiin läpi määritelmä värähdysliikkeestä. Se on:
Yhtäjaksoisesti samanlaisena (tai lähes) toistuvaa liikettä.  

Sen jälkeen oppilaat pareittain miettivät, missä ovat havainneet värähdysliikettä:

Havaintojen jälkeen mittaushommiin: 

Tutkitaan JOUSIVÄRÄHTELIJÄÄ: 

Mittasimme jousivärähtelijän 10 värähdykseen kuluvan ajan. Yhden värähdyksen aika eli VÄRÄHDYSAIKA T saadaan jakamalla kokonaisaika luvulla 10. 

• Mitä suurempi massa jousivärähtelijässä sitä suurempi värähdysaika
• Mitä jäykempi jousi sitä lyhyempi värähdysaika

_______________________________

Seuraavaksi tutustuimme heiluriin ja tutkimme, mitkä tekijät vaikuttavat heilurin heilahdus -(värähdys-) aikaan. 

• Mitä pidempi heiluri, sitä suurempi värähdysaika ja että 
• massalla ei ole merkitystä heilurin heilahdusaikaan. 

Seuraavaksi laskimme vielä tajuuksia. 

Tajuus ilmoittaa, kuinka monta värähdystä tapahtuu yhden sekunnin aikana. Siis, jos värähdysaika on puoli sekuntia, yhden sekunnin aikana ehtii tapahtua kaksi värähdystä. Tajuus on siis silloin kaksi hertsiä. Jos värähdysaika on kaksi sekuntia, tajuus on silloin 0,5 Hz. Tajuuden tunnus on f ja yksikkö hertsi (Hz) 

Jos et mitenkään pysty päättelemään tajuutta värähdysajasta ja tosiinpäin, voit aina laskea käänteisluvut päittäin. ELI: Jos haluat tajuuden värähdysajasta, jaa luku 1 värähdysajalla. Toimii myös toisin päin. Alla siitä esimerkkejä: 

KOTITEHTÄVÄT: 

• KPL 1. s.15-> LUE JA OPETTELE. 
• Lue blogi ja vastaa blogikysymykseen: "Montako hertsiä on megahertsi?"
• Teht. kpl 1: 2,3,9*